Kondensoituminen on ikävä tapahtuma, jota tapahtuu lämmittämättömissä tiloissa. Lämpötilan vaihteluista ja ilmankosteudesta johtuen rakennelmien katot alkavat tiputtaa vettä. Kondensoitumista tapahtuu jo silloin, kun esimerkiksi poimulevykaton pintalämpötila laskee viisi astetta sisäilman lämpötilaa alhaisemmaksi. Kondenssiestokäsittelyllä pintojen "kastelu" saadaan kuitenkin loppumaan. Pääsääntöisesti asiakas tilaa antikondenssimassatun pellin suoraan profiilivalmistajalta, joka massauttaa meillä asiakkaan pellin valmiiksi ennen toimitusta. Mikäli massaus on jostain syystä unohtunut tilata tai ongelma havaitaan vasta rakennuksen valmistumisen jälkeen, voimme käydä myös paikanpäällä suorittamassa massauksen.
Kondenssinesto tehdään antikondenssimassalla, joka on poimulevyn tai muun käsiteltävän rakenteen pintaan ruiskutettava pinnoite, joka sitoo tiivistyvän kosteuden itseensä ja estää pisaroinnin. Pinnoitteen erinomainen kosteudensitomiskyky perustuu siinä käytettävään vulkaaniseen mineraaliin, perliittiin. Pienten perliitti-rakeiden struktuuri on monikerroksisesti huokoinen, jolloin vesi ei pääse muodostamaan pinnoitteeseen pisaraa, vaan imeytyy kapillaari-ilmiön ansiosta hyvin laajalle alueelle. Tälloin haihdutettavaa pintaa muodostuu moninkertaisesti sileään pintaan verrattuna.
Ilma on kaasujen seos. Se sisältää aina myös vesihöyryä, jonka määrä on suurempi korkeammassa lämpötilassa kuin matalammassa. Jos vesihöyryä sisältävä ilma kohtaa riittävän kylmän pinnan, vesihöyry tiivistyy eli kondensoituu vedeksi. Yksinkertaisuudessaan kondenssivesi on lämpötilamuutoksista johtuvaa ilmasta tiivistynyttä vettä.
Kondensoituminen on haittana erityisesti kylmissä halleissa, eristämättömissä katoissa ja katoksissa. Kondensoitumista tapahtuu sääolojen nopeiden muutosten aikana. Kondensoitumista tapahtuu esimeriksi kun poimulevykaton pintalämpötila laskee sateen tai yöllä tapahtuvan lämpösäteilyn vuoksi viisi astetta sisäilman lämpötilaa alhaisemmaksi. Kondensoitumista aiheuttavat säätilojen muutokset ovat yleensä lyhytaikaisia.
Oletetaan, että on kyseessä lämmittämätön varasto, minkä lämpötila on +15 astetta ja suhteellinen kosteus 80 %. Taulukon avulla voidaan määritellä, kuinka paljon rakenteiden lämpötila saa laskea, ettei kondenssivettä muodostu. Edetään taulukon lämpötila-asteikolla 15 astetta oikealle, kunnes päädytään 80 % kosteuskäyrälle. Leikkauspisteestä jatketaan kohtisuoraan alaspäin 100 % käyrälle ja siitä takaisin lämpötila-asteikolle. Asteikolla päädytään 11 asteeseen. Mikäli lämpötila yöllä laskee alle 11 asteen eli 4 astetta, alkaa kondenssivettä muodostumaan.
